Month: huhtikuu 2022

Iankaikkinen evankeliumi ja pakanoituva Suomi – puheenjohtaja Timo Keskitalon puheenvuoro

Lähetystyössä minun ikäpolveni oli tottunut tekemään evankelioimistyötä yksittäisten ihmisten keskuudessa. Silloin puhuttiin kontakteista. Kontaktit olivat henkilöitä, jotka olivat kiinnostuneita uskosta Jeesukseen. Heidän luonaan vierailtiin ja keskusteltiin kahden kesken sillä tavoitteella, että henkilö kääntyisi kristityksi. Tästä asetelmasta puuttui jotain olennaista. Siitä puuttui seurakunta. Kun monille alkoi avautua näky seurakunnan kautta tehtävästä lähetystyöstä, siitä tuli avain myös sinne, missä seurakuntaa ei vielä ollut. Evankelioimistyö on silloin seurakunnan perustamista. Sain palvella melkein 15 vuotta Kansainvälisen seurakunnan pastorina Helsingissä. Yksi kantava ajatus oli, että seurakunta on terve, jos sen jäsenet ovat niin ylpeitä kotiseurakunnastaan, että haluavat esitellä sen sukulaisilleen ja työtovereilleen. Seurakunta kasvoikin ensisijassa tätä kautta: seurakuntalaiset toivat ystäviään kirkkoon. Nämä ystävät kuulivat evankeliumin ja heistä kastamattomat liittyivät seurakunnan kastekouluun ja kastetut taas suuntasivat seurakunnan pienryhmiin ja sunnuntaisin ehtoollispöytään. Vuonna 2016 aloitimme farsinkielisen jumalanpalvelusyhteisön neljän uuden kristityn hengelliseksi kodiksi. Vuodessa tämä pieni alku oli kasvanut uudeksi seurakunnaksi, jossa nyt kuuden vuoden kuluessa on kastettu jo n. 60 henkilöä kristityksi. Tällä seurakunnalla ei ole ollut oikeastaan muuta evankelioimistoimintaa kuin sunnuntain messu. Elävä seurakunta on itsessään paras evankelioimisen väline. Suomessa usko Jeesukseen on vähenemään päin. Voisiko syynä olla yksinkertaisesti sellaisten jumalanpalvelusten puute, joissa evankeliumia saarnataan uskollisesti Jumalan sanalle ja sakramentit ovat sen mukaisesti saatavilla? Puuttuuko meiltä sellaisia uskon yhteisöjä, jotka vetäisivät puoleensa? Kun Suomi pakanoituu, tulee uskaltaa ajatella, niin kuin lähetystyössä ajatellaan ja etsiä reittejä Jumalan valtakunnan eteenpäin menemiseksi. Tänä vuonna Paavalin Synodin paastonajan kirkkopäivillä katselemme luottavaisin mielin seurakunnan tulevaisuuteen Suomessa. Mitä etäämmäksi ympäröivä maailma ajautuu Jumalan sanan arvoista, sitä suurempi on evankeliumin nälkä. Elävän seurakunnan merkitys kasvaa entisestään. Saamme rohkaistua yhteisestä uskosta ja etsiä yhdessä suuntaa eteenpäin.

Timo Keskitalo
Paavalin Synodin puheenjohtaja